Voiko poronliha olla lähiruokaa Helsingissä?

Poronliha voi varmasti olla lähiruokaa Lapissa, mutta voiko se olla sitä myös etelämpänä? Ja missä asti? Ja voivatko Hangon länsipuolelta tai Loviisan itäpuolelta pyydetyt silakat olla lähiruokaa Helsingissä?

Lähiruoan määritelmä ei lähde kasvu- tai muun hankintapaikan etäisyydestä ruoanlaitto- ja nautintapaikkaan. Kilometreillä ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta tietenkään australialainen kengurunliha tai indonesialainen tonnikala eivät Suomessa lähiruoaksi taivu. Lähiruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka on tehty jollakin tietyllä alueella tyypillisesti käytetystä raaka-aineesta perinteitä kunnioittaen ja ruoan makua ja laatua arvostaen. Lähiruoka ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin perinneruoka eli aterian valmistamista mahdollisimman tarkoin ikivanhan reseptin mukaisesti. Uusien asioiden rohkeakin kokeileminen on sallittua ja ruokakulttuurin kehittymisen vuoksi suorastaan suotavaa. Parhaat kokeilutulokset jäävät elämään.

Vastakohtana lähiruoalle voidaan pitää teollisesti valmistettua volyymiruokaa. Niinpä tyypillistä onkin, että lähiruoka on pienehköjen toimijoiden tuottamaa ruokaa.

Silloin, kun poronkäristyslihaan pannaan mukaan mitä lihaa sattuu ja alhainen hinta on tärkeämpää kuin maku ja laatu, lähiruoan tuntomerkit tuskin toteutuvat. Mutta nimenomaan pienjalostajien rakkaudella ja ylpeydellä leikkaamat ja pakkaamat, laadukkaat poronlihatuotteet täyttävät määritelmän aina Helsingissä ja Hangossa asti.
Takaisin blogiin